Hyppää sisältöön

Mitä on palvelunestohyökkäys ja miten siltä voi suojautua?

Palvelunestohyökkäys (DoS) on verkkohyökkäys, jossa pyritään estämään palvelun normaali toiminta ylikuormittamalla se liikenteellä tai resursseilla. Tämä uhka voi lamaannuttaa verkkosivustot, sovellukset ja jopa kokonaiset verkkoinfrastruktuurit. Suojautumiskeinoihin kuuluvat liikenteen suodattimet, kuormantasaus, CDN-palvelut ja hajautetut palvelinratkaisut. Tehokkaassa suojautumisessa yhdistyvät teknologiset ratkaisut, henkilöstön koulutus ja harkittu verkkoarkkitehtuuri, joiden avulla yritys voi minimoida palvelunestohyökkäysten aiheuttamat haitat liiketoiminnalle.

Kirjoittanut AI-avusteinen Asiantuntijamme
torstai 26. kesäkuun 2025
5 min

Palvelunestohyökkäys (DoS) on verkkohyökkäys, jossa pyritään estämään palvelun normaali toiminta ylikuormittamalla se liikenteellä tai resursseilla. Tämä uhka voi lamaannuttaa verkkosivustot, sovellukset ja jopa kokonaiset verkkoinfrastruktuurit. Suojautumiskeinoihin kuuluvat liikenteen suodattimet, kuormantasaus, CDN-palvelut ja hajautetut palvelinratkaisut. Tehokkaassa suojautumisessa yhdistyvät teknologiset ratkaisut, henkilöstön koulutus ja harkittu verkkoarkkitehtuuri, joiden avulla yritys voi minimoida palvelunestohyökkäysten aiheuttamat haitat liiketoiminnalle.

Mitä ovat palvelunestohyökkäykset?

Palvelunestohyökkäys (DoS, Denial of Service) on kyberuhka, jossa hyökkääjä pyrkii estämään palvelun normaalin toiminnan tekemällä siitä käyttökelvottoman oikeutetuille käyttäjille. Palvelunestohyökkäyksen päätavoite ei ole tunkeutua järjestelmään tai varastaa tietoja, vaan lamauttaa palvelu kokonaan.

Palvelunestohyökkäykset voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan. Volumetriset hyökkäykset ylikuormittavat kohteen kaistanleveyttä tulvittamalla sen valtavalla määrällä dataa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi ICMP-, UDP- ja TCP-tulvat. Protokollahyökkäykset puolestaan keskittyvät palvelimen resurssien kuluttamiseen käyttämällä hyväksi protokollien heikkouksia. Sovellustason hyökkäykset kohdistuvat tiettyihin sovelluksiin ja käyttävät hyväkseen niiden toimintalogiikan haavoittuvuuksia.

Erityisen vaarallisia ovat hajautetut palvelunestohyökkäykset (DDoS, Distributed Denial of Service), joissa hyökkääjä käyttää useita, jopa tuhansia saastutettuja laitteita hyökkäyksen toteuttamiseen. Nämä laitteet muodostavat bottiverkon, joka voi tuottaa niin valtavan liikennemäärän, että siltä on vaikea suojautua perinteisin keinoin. Bottiverkkoihin valjastettujen laitteiden omistajat eivät usein edes tiedä, että heidän laitteensa osallistuvat hyökkäykseen.

Miksi yritykset joutuvat palvelunestohyökkäysten kohteeksi?

Yritykset joutuvat palvelunestohyökkäysten kohteeksi useista eri syistä, ja hyökkääjien motiivit vaihtelevat tapauksittain. Kiristys on yleinen motiivi – hyökkääjät saattavat vaatia lunnaita uhkaamalla palvelunestohyökkäyksellä tai lopettaakseen jo käynnissä olevan hyökkäyksen.

Kilpailijat saattavat myös käyttää palvelunestohyökkäyksiä vahingoittaakseen toistensa liiketoimintaa. Erityisesti kriittisinä aikoina, kuten merkittävien myyntitapahtumien aikana, palvelun lamauttaminen voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita ja asiakkaiden siirtymistä kilpailijoille. Tämä on erityisen vahingollista verkkokauppojen ja muiden verkkopohjaisten palveluiden kohdalla.

Haktivismi eli ideologisista syistä tapahtuva hakkeroiminen on myös yleinen motiivi. Aktivistit saattavat kohdistaa hyökkäyksiä yrityksiin, joiden toimintaa, arvoja tai politiikkaa he vastustavat. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen houkuttelevia kohteita, koska niillä on harvoin riittäviä resursseja kattavaan kyberturvallisuuteen. Hyökkääjät tietävät, että pk-yrityksillä on usein puutteelliset suojaukset, mutta ne ovat silti riittävän näkyviä, jotta hyökkäyksen vaikutukset huomataan.

Miten palvelunestohyökkäys vaikuttaa liiketoimintaan?

Palvelunestohyökkäys voi aiheuttaa merkittäviä ja moniulotteisia vahinkoja yritykselle. Välittömin vaikutus on palveluiden käyttökatkos, joka estää asiakkaita käyttämästä yrityksen verkkopalveluita. Verkkokaupalle tämä tarkoittaa suoria myyntitappioita, sillä jokainen minuutti, jonka sivusto on alhaalla, merkitsee menetettyjä tilauksia.

Palvelukatkoksen aiheuttamat taloudelliset menetykset eivät rajoitu vain menetettyyn myyntiin. Hyökkäyksen torjuminen ja järjestelmien palauttaminen aiheuttavat IT-kustannuksia, ja mahdollisesti tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua. Samalla työntekijöiden tuottavuus kärsii, kun järjestelmät eivät toimi ja resursseja joudutaan kohdistamaan kriisin hallintaan.

Pitkäaikaiset vaikutukset ovat usein vielä vakavampia. Asiakkaiden luottamus yritykseen voi heikentyä merkittävästi, mikä näkyy asiakaskatona ja heikentyneenä brändiarvona. Palvelukatkos voi myös vaikuttaa yrityksen kykyyn täyttää sopimusvelvoitteensa, mikä voi johtaa sopimussakkoihin tai oikeudellisiin seuraamuksiin. Pahimmillaan hyökkäys voi aiheuttaa pysyvää vahinkoa yrityksen maineelle, jota on vaikea korjata pelkällä viestinnällä tai markkinoinnilla.

Miten tunnistaa käynnissä oleva palvelunestohyökkäys?

Palvelunestohyökkäyksen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on ratkaisevan tärkeää vahinkojen minimoimiseksi. Selkein merkki on palveluiden äkillinen hidastuminen tai kaatuminen ilman selkeää teknistä syytä. Käyttäjät saattavat raportoida, että sivusto latautuu hitaasti, toiminnot aikakatkeavat tai palveluun ei pääse lainkaan kirjautumaan.

Verkkoliikenteen monitoroinnin kautta voidaan havaita epätavallisia liikennepiikkejä. Normaalista poikkeava liikennemäärä, erityisesti yhdestä tai muutamasta lähteestä, voi viitata käynnissä olevaan hyökkäykseen. Myös tietyntyyppisen liikenteen, kuten UDP-pakettien, epätavallinen määrä on hälytysmerkki.

Palvelimien ja verkkolaitteiden resurssien käytön äkillinen kasvu on myös tärkeä indikaattori. Prosessorin käyttöaste, muistin kulutus ja verkkoliitäntöjen kuormitus nousevat usein merkittävästi hyökkäyksen aikana. Tämän tunnistamiseen tarvitaan jatkuvaa järjestelmien monitorointia ja hälytyksiä, jotka ilmoittavat, kun tietyt raja-arvot ylittyvät.

Tunnistamisessa auttavat erilaiset monitorointityökalut, kuten verkon liikenneanalysaattorit, lokienvalvontajärjestelmät ja DDoS-suojausratkaisut, jotka on suunniteltu havaitsemaan hyökkäyskuvioita ja poikkeamia normaalista liikenteestä.

Mitkä ovat tehokkaimmat keinot suojautua palvelunestohyökkäyksiltä?

Tehokas suojautuminen palvelunestohyökkäyksiltä vaatii monikerroksisen lähestymistavan, jossa yhdistyvät sekä tekniset että organisatoriset toimenpiteet. Kuormantasaus on yksi tehokkaimmista teknisistä ratkaisuista, sillä se jakaa verkkoliikenteen useille palvelimille, mikä vaikeuttaa yksittäisen palvelimen ylikuormittamista.

CDN-palveluiden (Content Delivery Network) käyttö on myös erittäin hyödyllistä. CDN-verkostot jakavat sisältöä maantieteellisesti hajauttaen, mikä sekä parantaa sivustojen suorituskykyä että suojaa DDoS-hyökkäyksiltä. DDoS-suojauspalvelut, joita tarjoavat monet pilvipalveluntarjoajat, ovat erikoistuneet tunnistamaan ja suodattamaan haitallista liikennettä ennen kuin se saavuttaa yrityksen infrastruktuurin.

Palomuuri- ja reititinratkaisut, jotka on konfiguroitu oikein, voivat suodattaa epäilyttävää liikennettä ja rajoittaa yhteyksiä tietyistä IP-osoitteista. Verkkoarkkitehtuurin huolellinen suunnittelu, jossa kriittiset palvelut on hajautettu ja eriytetty, vähentää yhden pisteen haavoittuvuuksia. Tärkeää on myös varmistaa, että kaikki laitteet ja järjestelmät ovat päivitettyjä, sillä ohjelmistopäivitykset usein korjaavat tunnettuja haavoittuvuuksia.

Organisatorisia suojautumiskeinoja ovat henkilöstön koulutus ja tietoisuuden lisääminen, säännölliset turvallisuusarvioinnit sekä selkeä toimintasuunnitelma hyökkäysten varalle. Yrityksen tulisi myös harkita kyberturvallisuusvakuutusta, joka voi auttaa kattamaan hyökkäyksestä aiheutuvat kustannukset.

Milloin on aika hakea asiantuntija-apua tietoturvan vahvistamiseen?

Yrityksen kannattaa hakea asiantuntija-apua tietoturvan vahvistamiseen proaktiivisesti, ennen kuin ongelmia ilmenee. Erityisesti jos yrityksellä on verkkopohjaisia palveluita, käsittelee arkaluontoisia tietoja tai on kasvanut nopeasti ilman vastaavaa tietoturvapanostusten lisäystä, on ammattilaisen apu tarpeen.

Merkkejä siitä, että ulkopuolinen tietoturva-asiantuntija on tarpeen, ovat myös puutteellinen sisäinen osaaminen, aiemmat tietoturvapoikkeamat tai jos yritys on toimialalla, johon kohdistuu tavallista enemmän kyberuhkia. Myös sääntelyyn liittyvät vaatimukset, kuten GDPR, voivat edellyttää tietoturvan vahvistamista asiantuntija-avun tuella.

Sopivan IT-kumppanin valinnassa on tärkeää huomioida kumppanin kokemus, erikoisosaaminen, referenssit ja kyky tarjota kokonaisvaltaista palvelua. Hyvä kumppani ymmärtää paitsi tekniset ratkaisut, myös liiketoiminnan tarpeet ja pystyy sovittamaan tietoturvaratkaisut yrityksen toimintaan.

Me Micro Magicilla tarjoamme kattavat tietoturvapalvelut, jotka auttavat yrityksiä suojautumaan palvelunestohyökkäyksiltä ja muilta kyberuhilta. Asiantuntijamme kartoittavat yrityksesi tietoturvatarpeet, suosittelevat sopivat ratkaisut ja tukevat niiden käyttöönotossa ja ylläpidossa. Järjestämme myös henkilöstön koulutusta ja autamme luomaan toimintamallit poikkeamatilanteisiin. Tutustu tietoturvapalveluihimme ja ota yhteyttä, niin kartoitamme yrityksesi tarpeet.