Tietokoneen ostajan vinkkilista – näin vertailet ominaisuuksia
Uuden tietokoneen hankinta aiheuttaa monelle harmaita hiuksia. Mikäli tietokoneiden tekniset ominaisuudet eivät ole tuttuja, voi oikean ostopäätöksen tekeminen olla vaikeaa ja lopputuloksena hankittu laite voi olla käyttötarkoitusta ajatellen jopa suoranainen virheostos.
Millainen on oikea vaihtoehto juuri omaan tarpeeseen? Kysymykseen on harvoin olemassa yhtä oikeaa vastausta, mutta tämä tietokoneen ostajan vinkkilista avaa muutamia oleellisimpia teknisiä yksityiskohtia koskevia osa-alueita ja niiden merkitystä sopivan laitteen valinnassa.
Tietokoneen valmistaja
Tietokoneen valmistajalla ei yleensä ole oleellista merkitystä ja se on hyvin pitkälti mielipidekysymys. Kaikista merkeistä ja hintaluokista löytyy maanantaikappaleita ja mikään merkki ei ole 100% varmuudella luotettavampi kuin jokin toinen. Käyttölogiikka itsessään ei käytännössä eroa, oli kyseessä sitten HP:n yrityskone tai Lenovon ’hinnat alkaen’ -kuluttajamalli, mikäli käyttöjärjestelmä on sama. Mikäli yrityksen laitekanta koostuu esimerkiksi Dellin laitteista, voi olla lisälaitteiden yhteensopivuuden ja mahdollisten takuutapausten kannalta yksinkertaisempaa, että uudetkin laitteet edustavat samaa merkkiä. Pakottavaa tarvetta tähän ei toki ole.
Käyttöjärjestelmä
Uuden tietokoneen käyttöjärjestelmä on ensimmäinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota hankintavaiheessa. Nykypäivänä perinteisten Mac- ja Windows-laitteiden rinnalle ovat nousseet Googlen Chrome OS -käyttöjärjestelmällä varustetut, yleensä edullisesti hinnoitellut Chromebook-tietokoneet. Chromebookit ovat lähtökohtaisesti suunniteltu kevyeen ja rajattuun käyttöön, sillä niille ei ole saatavilla yhtä kattavaa sovellusvalikoimaa, kuin Windowsille ja myös lisälaitetuki on rajallinen. Ne ovat käytännössä riippuvaisia Googlen kaupasta löytyvästä, ainakin toistaiseksi melko rajallisesta sovellusvalikoimasta.
Valtaosalle tutuimmalla Windows-puolella eroja löytyy käyttöjärjestelmäversioiden välillä. Yleisimmät versiot ovat kotikäyttöön suunniteltu Home ja yrityskäyttöön tarkoitettu Pro. Yrityskäyttöä ajatellen ehkä merkittävimmät erot liittyvät tietoturva- ja suojausominaisuuksiin. Esimerkiksi kiintolevyn salauksen mahdollistavaa BitLockeria ei löydy Windowsin Home -versiosta. Windowsin Home-versioissa kiintolevyn tiedostojen luotettava salaaminen on mahdotonta ilman kolmannen osapuolen sovelluksia, kun taas Pro-versiossa tämä on helposti muutaman klikkauksen takana. Home-käyttöjärjestelmällä varustettua tietokonetta ei myöskään pysty liittämään yrityksen toimialueeseen eli domainiin.
Windows Home on päivitettävissä Pro-versioksi, mutta usein laitteen hintaan suhteutettuna kyseinen muutos on kallis. Tarkemmat erot Windows-käyttöjärjestelmien välillä ovat listattuna Microsoftin sivustolla.
Prosessori
Tietokoneen prosessori eli suoritin vastaa käytännössä kaikesta tietokoneella tapahtuvasta toiminnasta ja sen kellotaajuus (käytännössä laskentanopeus) ja ytimien määrä vaikuttavat suoraan tietokoneen toimintanopeuteen. Teknisten yksityiskohtien suoran vertailun ollessa vaikeaa, voi laitevalinnan ohjenuorana käyttää prosessorivalmistajien mallisarjoja, jotka on jaettu nimeämisperusteella eri teholuokkiin.
Intelin mallisto sisältää yleisimmin myytävissä tietokoneissa Celeron, Pentium, i3, i5, i7 ja i9-mallit. Celeron on näistä edullisin ja samalla myös selkeästi suorituskyvyltään heikoin prosessorimallisarja, jota voi suositella lähinnä hyvin kevyeen käyttöön, kuten nettiselailuun. Pentium-sarjan prosessorit riittävät jo kohtuullisen sulavaan peruskäyttöön, kun taas i3 ja i5-mallit tarjoavat yleisesti ottaen jo varsin hyvää suorituskykyä, vaikka sovelluksia olisi käynnissä useita samaan aikaan. i7 ja i9-sarjat edustavat Intelin malliston huippua Xeon-tehotyöasemaprosossereita lukuun ottamatta ja ne sopivat hyvin raskaampaan käyttöön, kuten vaikkapa videoeditointiin tai 3D-mallinnukseen.
Toisen prosessorivalmistajan AMD:n valikoima on suunniteltu hyvin pitkälti vastaamaan Intelin tarjontaa. Yksinkertaistettuna Athlon-mallisarja vastaa läheisesti Intelin Celeron ja Pentium-luokkia, Ryzen 3 Intelin i3-sarjaa, Ryzen 5 i5-sarjaa jne. Malliston huippuna on Intelin Xeoneja vastaava Threadripper.
Mikäli tietokonehankinta suunnitellaan jonkin tietyn ohjelmiston, kuten vaikkapa CAD-sovelluksen käyttöä ajatellen, kannattaa perehtyä ko. ohjelmiston minimi- ja suosituskokoonpanoihin, joista käy ilmi millaisella prosessorilla, muistimäärällä ja näytönohjaimella se toimii sulavasti.
RAM-muisti
RAM-muisti tai keskusmuisti on toinen oleellinen komponentti tietokoneen suorituskykyä ajatellen. Liian pieni muistin määrä tarkoittaa, että raskaampia ohjelmistoja käytettäessä tai useamman sovelluksen ollessa auki tietokone hidastuu merkittävästi muistin täyttyessä. Tämä ei tarkoita, että tietokoneen tallennustila olisi liian pieni tai täynnä, vaan kyse on erillisestä ”väliaikaismuistista”.
Kohtuullisen kevyeen toimisto-ohjelmisto- ja nettiselauskäyttöön Windows 10 -tietokoneen kanssa riittää jo 4 gigatavun RAM-muisti, mutta jo tämän kaltainen käyttö voi hyötyä 8 gigatavun muistimäärästä. Raskaampaan käyttöön, kuten vaikkapa valokuva- tai videoeditointiin on suositeltavaa, että muistia on käytössä 16 gigatavua tai enemmän.
RAM-muistikampoja on yleensä lisättävissä tietokoneeseen tai ne ovat vaihdettavissa suurempiin, joten tästä mahdollisuudesta kannattaa ottaa selvää, mikäli suuremmalle muistimäärälle voisi jatkossa olla tarvetta.
Tallennustila
Ehkä suurin käytössä tuntuva muutos komponenttitasolla tietokoneissa on viime vuosien aikana tapahtunut tallennustilassa. Vanhemmissa tietokoneissa tallennustilana toimineet mekaaniset kiintolevyt ovat vaihtuneet sähköisiin, perinteisiin kiintolevyihin nähden jopa yli 10-kertaisella nopeudella toimiviin SSD-levyihin. Tästä syystä kohtuullisen vaatimattomalla prosessorilla ja muistimäärällä varustettu peruskonekin tuntuu toimivan kohtuullisen ripeästi vanhempiin tietokoneisiin verrattuna. SSD-levy nopeuttaa mm. tietokoneen ja ohjelmien käynnistymistä huomattavasti.
On kuitenkin pari seikkaa, jotka kannattaa ottaa huomioon uuden tietokoneen tallennustilan suhteen. Ensiksikin varsinkin aivan edullisimman pään tietokoneissa tallennustilana saattaa toimia nykymittapuulla olemattoman kokoinen 32 tai 64 gigatavun eMMC-muisti. Kyseessä on käytännössä tietokoneen emolevylle liitetty muistikortti, joka on pienen kapasiteettinsa lisäksi myös huomattavasti hitaampi kuin SSD-levy. Karrikoidusti sanottuna tietokone on heti paketista otettaessa sekä hidas että valmiiksi täynnä, vaikkei käyttäjä olisi edes asentanut vielä mitään laitteelle. Varmistu siis, että tietokoneen teknisissä tiedoissa on maininta joko SATA- tai M.2-liitäntäisestä SSD-levystä.
SSD-levyt ovat hieman epäloogisesti tallennuskapasiteetiltaan monesti pienempiä, kuin vanhat mekaaniset kiintolevyt, mutta ajan kuluessa nämä erot tasoittuvat. Tyypillisesti keskihintainen peruskone sisältää nykyään 256 gigatavun SSD-levyn, joka tarjoaa normaalikäyttäjälle jo varsin mukavan määrän tallennustilaa. Toki, jos esim. valokuvia tai videoita on tarkoitus tallentaa tietokoneelle suuria määriä, voi tila käydä pieneksi ja katseet kannattaa suunnata 512 gigatavun tai suurempiin levyihin. Yleensä sekä SATA- että M.2-liitäntäinen SSD-levy on mahdollista vaihtaa suurempaan, mutta vaihtoprosessi varsinkin data säilyttäen saattaa vaatia apua asiantuntijalta.
Näytönohjain
Nykypäivänä tietokoneen graafisesta suorituskyvystä vastaava näytönohjain on valtaosassa myytäviä tietokoneita integroitu prosessorin yhteyteen. Erilliset näytönohjaimet tarjoavat yleensä integroituihin verrattuna moninkertaista suorituskykyä grafiikkatehoa vaativassa käytössä, kuten esimerkiksi pelaamisessa tai 3D-mallinnuksessa. Integroidut näytönohjaimet kuitenkin riittävät vallan mainiosti, kunhan tietokonetta ei suunnitella käytettäväksi edellä mainitun kaltaisiin graafisesti raskaampiin käyttötarkoituksiin.
Mikäli suunnitelmissa on tehdä CAD- tai 3D-mallinnusta, varmistu, että tietokoneesta löytyy mallinnuskäyttöön suunniteltu näytönohjain. Kuten prosessorien yhteydessä jo mainittiinkin, ohjelmiston minimivaatimukset kannattaa aina tarkistaa, mikäli suunnitelmissa on käyttää jotakin perustoimistokäytöstä eroavaa kokonaisuutta. Pelkkä erillisen näytönohjaimen olemassaolo ei siis vielä tarkoita, että tietokone sopisi suoraan kaikkeen mahdolliseen käyttöön.
Yhteenveto
Toivon, että tämä tietokoneen ostajan vinkkilista auttaa sinua tietokoneiden teknisten ominaisuuksien vertailussa ja mahdollisten sudenkuoppien välttämisessä. Mikäli kuitenkin tuntuu siltä, että kaipaat apua hankinnassa, tai haluat tarjouksen sinulle sopivasta tietokoneesta, ole yhteydessä meihin. Autamme mielellämme. Tästä pääset tutustumaan kannettaviin tietokoneisiin sekä pöytätietokoneisiin.